Kunnianosoitus nokkelalle viisunikkarille

Vietimme lauantaina 27.1.2018 Epitihiassa Mauri Kivikosken syntymäpäiväjuhlia iloisen Varttikilo onnea -laulelmakonsertin merkeissä. Mauri oli kunniapuheenjohtajamme, joka poistui keskuudestamme vuosi sitten mutta laulujensa kautta hänen myhäilevä hahmonsa tuntui olevan kovasti läsnä. Konserttipäivänä 27.1.2018 Mauri olisi täyttänyt 86 vuotta.  Laulelman ystävien joukolla lauloimme Maurin viisutuotannosta niin suuren osan kuin nyt yhdellä istumalla voi. Ohjelmaan valikoitui yli 30 laulua – mikä saattoi käsiohjelman lukijaa alkuun hirvittää, mutta koska monet lauluista ovat hyvin lyhyitä, osa vain minuutin mittaisia, kokonaiskesto ei venynyt kohtuuttomaksi. Yleisö ainakin tuntui viihtyvän hyvin loppuun saakka.

Laulujen lomassa Mauria ja hänen musiikintekoaan muistelivat paitsi Laulelman ystävät, myös hänen pitkäaikaiset työtoverinsa ja ystävänsä. Mauri on jättänyt monien muistoihin hyvin samanlaisen jäljen, kuvauksissa toistuivat kuvaukset ”herrasmies”, ”hyväntuulinen”, ”aina pilke silmäkulmassa niin lauluissaan kuin valokuvissaan”.  Konsertin aluksi Jukka Saarisen sanoittaman kronikkalaulun laulaneen TS:n emerituspäätoimittaja Aimo Massisen mukaan Mauri oli ”ehkä Euroopan ystävällisin mies”.

Järjestelytoimikunnan puolesta olemme todella iloisia ja tyytyväisiä, kun kunnianosoitus hienolle miehelle ja nokkelalle viisunikkarille onnistui niin hyvin ja sai aivan upean vastaanoton: sali täyttyi viimeistä paikkaa myöten, mutta ketään ei tarvinnut ovelta käännyttää. Kukahan sen osasi niin junailla…

Itselleni tuotti suurta mielihyvää, kun sain säestää omia ja vähän toistenkin lauluja Maurin mandolalla, joka on siirtynyt minun soitinvalikoimaani. Vaikka taitoni ovat vasta kehittyvällä asteella, jotenkin tuntuu, että tuo kaunis soitin helkkää poikkeuksellisen heleästi silloin, kun soitan Maurin kappaleita. Erityinen ilo minulle oli saada laulaa Maurin kaunis Isä ja lapsi -laulu, kun laulun innoittaja, Maurin tytär istui eturivissä. Häntä en kyllä tohtinut katsoa, sen verran herkällä alueella kuljettiin.

Aivan piste ii:n päälle oli, kun konsertin jälkeen nuori mieskuulija tuli kysymään mistä Maurin musiikkia saisi käsiinsä. Hän sai mukaansa sekä Maurin nuottikirjan että CD-levyjä. Maurin ilmaisi aikanaan hartaana toiveenaan, että hänen laulunsa jäisivät elämään hänen jälkeensä. Tämän toiveen toteutumista konsertillakin haluttiin edistää – eikä silloin parempaa voisi toivoa kuin että useampaa sukupolvea nuorempi muusikko innostuu kyselemään lauluja omaan käyttöönsä. Toivottavasti kuulemme hänestä myöhemminkin Laulelman ystävissä – minä kun en siinä tohinassa huomannut hänen yhteystietojaan kysellä.

Johanna

Kuvat Turun Laulelman Ystävät ja Terhomatti Hämeenkorpi